Olisi pitänyt jäädä Marrakeshiin

by arjauusitalo

Nyt siellä on plus 34 tänään. Ja minä palelin Marokossa kaksi kuukautta. Nytpä tiedän mihin aikaan vuodesta siellä pitäisi olla. Olisi pitänyt jäädä Marrakeshiin.
Nyt kuitenkin palelen tukholmalaisessa ympäristössä, mikä täällä on palellessa kun on kotona lämmintä ja vaikka nyt istunkin tätä kirjoittamassa untuvatakki ylläni niin ei täällä kylmä ole sisätiloissa.

Kirjailijan kannalta kärsiminen ei ole mistään. En usko kärsimykseen enkä sen virvoittavaan ja luovuutta edistävään voimaan. En. Enemmänkin päinvastoin.

Nyt sitten olen tässä. Etsin runoja joita käännetään italiaksi, tilaan paluulipun matkalta syksyllä. Sellaista. Juon kahvia, selaan lehtiä joita jo ehdin ostaa muutaman.

Olisi pitänyt jäädä Marrakeshiin. En pidä konditionaalista. En. If If was a ship we´d all go sailing, sanoi nuoruudessani joku ystävä, en muista edes kuka.

Tukholmassa on yhtä lämmintä kuin jääkaapissani. Juon litrakaupalla kahvia ja koetan pysytellä sisätiloissa. Luen aiheesta writer’s bloc, ei siis blog. Mietin miksi en kirjoita mitään. Tai kun kirjoitan, sanon itselleni, etten tee sitä vaan jätän tekstit ajelehtimaan ja katoamaan ties mihin. Ja kuitenkin aiheita on ja aihetta on kirjoittaa. Jollei muuta niin katsotaanpa vain ympärillemme, millaista on. Eikä vain kylmä sää ja kukkivat tuomet. Vaalit ovat tulossa. Sekin vielä. Olisi syytä kirjoittaa.