Käärmeenkesyttäjä, tatuoija ja runoilija

by arjauusitalo

Iltakävelyllä otan valokuvan käärmeenkesyttäjästä, kieltäydyn kymmeneen kertaan ottamasta tatuointia käteeni ja teen runoa kaikesta siitä mitä ilmassa liikkuu: rummutusta, torvien soittoa, puhetta monella kielellä, huutoja, kehotuksia ostaa pyjama, appelsiinimehua tai kengät. Juon mantelimaitoa ja katselen hetken menoa, kuljen tavanomaisen reittini ja palaan kotiin riadiin missä hiljaisuuden rikkoo vain puheensorina terasseilta.

Minun piti tulla tänne kirjoittamaan. Yllätyksekseni olen saanut monta uutta ystävää, tuttua, olen tavannut vanhoja ystäviä. Olen ostanut aivan turhaa tavaraa, maton, arganöljyä, kenkiä, mekkoja, mitä lie. Lahjoja kotiin. Selaan muumikantista vihkoani, siinä on piirroksia ja tekstiä, vanhanaikaiseen tapaan ihmisten osoitteita pitkin maailmaa. Puhelinnumeroita,meiliosoitteita.

Tilasin ilmaismatkan Helsinkiin. Ehkä sillä matkalla voisi kirjoittaa. Kuka tietää millainen inspiraatio iskee Itämerellä. Inshallah kuten täällä sanotaan.