Mistä uudet ajatukset tulevat?

by arjauusitalo

Puhuin eilen pitkään ystäväni kanssa joka opettaa yliopistossa ja totesimme, että kaipaamme uusia ajatuksia. Mistä ne oikein tulevat, uudet ajatukset? Onko niin, että jossain vaiheessa alkaa toistella vanhoja ajatuksia eikä ota vastaan uutta. Ei voi olla. Mehän varsinaisesti ajamme takaa uusia ajatuksia, yritämme löytää niitä, vaivaamme päätämme jatkuvasti ajatuksilla joiden luulisi törmätessään toisiinsa synnyttävän jotain uutta. Luin tänään suomalaisesta blogista parviälystä ja tuli mieleeni, että sekö on se uusi ajatus, yhteinen ajatus, ajatus joka läikkyy yhdestä ihmisestä toiseen tai monien kesken, vähän kuten telepatia, jos olen ymmärtänyt oikein. Katselin lintuparvea toisin silmin tullessani puiston läpi auringonlaskun aikaan kotiin. Tajunnankohottaminen oli muotia kun olimme nuoria opiskelijoita. Nyt on aika liittyä parveen jossa äly laajenee, syvenee, muuttuu, onko näin? Vai onko sittenkin parempi vain olla itsekseen omien ajatustensa kanssa.
Ota tästä nyt selvä. Joka tapauksessa ulkona on pimeää ja viileää ja ranskalainen elokuva jonka näin illalla, loppui yllättävästi, mikä ilahdutti minua. Uusia ajatuksia saattaa tulla unessa, lohduttelen itseäni näin iltamyöhällä kun en ole yhtään ainoaa uutta ajatusta ajatellut, modifioinut vanhoja, toistellut itseäni, ajatellut että teema ja variaatiot kelpaavat paremman puutteessa.