Suuri muutos ja pieni

by arjauusitalo

Olen väsynyt kuulemaan siitä, miten meidän pitää muuttaa elämäämme. Ei pidä. Minun ei pidä. Olen nähnyt suurta vaivaa elää prima vista niin, ettei kaduta. Olen tehnyt mitä olen tahtonut. Olen elänyt kuten olen voinut. Pitäkää muutoksenne. Minä elän kuten aina olen elänyt, yksinkertaista elämää, hiljaiselämää, sisäänpäinkääntyneenä ja väliin aika sosiaalisena.

Ja tänään esimerkiksi. Mitä olisin voinut tehdä toisin? Odotin sadetta koko päivän, selasin nettilehtiä, hoidin asioita, maksoin laskut, sain viestejä ja vastasin niihin. Nautin kevyen kenttälounaan ja pian seison parvekkeella juomassa ekologisesti korrektia kahvia ja odotan vielä vain sadetta.

Suuri muutos olisi kunnollinen sadekuuro, tai pikemminkin muutaman viikon lakkaamaton sade ja muutama myrsky siihen vielä kaupanpäällisiksi.

Siivoan pois viimeisetkin kirjat eteisen hyllystä joissa neuvotaan minua muuttamaan elämääni.

Kaikki on hyvin nyt. Kaikki hyvin. Mitään ei tarvitse tehdä. Mihinkään ei tarvitse ryhtyä. Vesi valuu pitkin niskaa, laitan hiukset nutturalle. Sadetta vain odottelen.