Ei löydy käännöstä, siis: lastingness

by arjauusitalo

Luin Nicholas Delbancon kirjan Lastingness – suomalaista käännöstä sanalle en löydä. Hän kertoo iäkkäiden, vanhojen, pitkään eläneiden taiteellisesta työstä. Niistä jotka ovat tuotteliaita nuorina, mutta sitten lopahtavat ja jättävät taiteen sikseen tai kopioivat itseään. Niistä joiden luomiskausi sattuu myöhäisempään ajankohtaan kuin monen muun. Ja jotkut luovat parhaat teoksensa vasta elämänsä loppusuoralla.

Luin samaan aikaan Kirjailija-lehteä ja nämä kaksi saivat minut ajattelemaan vielä eteenpäin, jopa itseäni kun tässä tasaiseen tahtiin ikäännyn. Mietin tuntemiani taiteilijoita ja heidän luomistaan, jotkut onnistuivat jo hyvin nuorina ja toiset yrittävät koko ikänsä ja ehkä juuri työnteko, luominen, yrittäminen on tärkeintä, etsiminen. Jotkut yllättävät vielä vanhoilla päivilläänkin.

Ympärilläni suunnitellaan eläkkeelle siirtymistä, eläköidytään, ollaan eläkkeellä. Moni sanoo kirjoittavansa romaanin kunhan jää eläkkeelle. Siitä vain. Kyllä romaaneja maailmaan mahtuu. Harvemmin kuulen kenenkään lupaavan alkaa kirjoittaa runoja kun jättää leipätyönsä.

Lastingness eli sinnikäs yrittäminen, jatkaminen, työn tekeminen, luominen vielä sittenkin kun kukaan ei enää odota meiltä yhtään mitään, ei palkkatyötä, ei mitään erityistä, on – niin – lahja. Pomppaat ylös vuoteestasi aamukuudelta, huudat: pois alta,  kissa ja säntäät laittamaan aamukahvia ja alat kirjoittaa, piirtää, maalata, suunnitella jotain, teet työtä vapaaehtoisesti, ilolla, innostuneena. Etsit viivaasi, haet sanoja. Minä etsin sanaa lastingness löytämättä sen suomalaista vastinetta.