Kun jaksaisi lukea romaanin

by arjauusitalo

Otin esille Ray Bradburyn Fahrenheit 451. Heti tuli mieleeni, että etsin sen elokuvana. Mikä minuun on mennyt? Kun jaksaisi lukea romaanin, ajattelen. Kirja joutuu ikkunalaudalle, sitten yöpöydälle, sitten se on tietokoneen edessä. Pian se on taas kirjahyllyssä. Ja sitten se löytyy alakerran eteisen puupenkiltä mihin talossani viedään tavarat joista koetetaan päästä eroon, mutta joita ei raaskita heittää roskiinkaan.

Onneksi aamulla  hain postista Edward Goreyn kirjan The Doubtful Guest jossa on vain kahden rivin tekstit sivuilla. Selailen sitä, luen sen ja sitten taas selailen.

Muistan miten paheksuin erästä ystävääni joka kehtasi sanoa, ettei lue runoja, ei koskaan, kategorisesti ei.

Bradbury joutuu sohvalle kahden vihreän silkkityynyn viereen. Täytyy tutkia, löydänkö siitä tehdyn elokuvan.