Kotimaanmatkailua

by arjauusitalo

Matkustin nuoruudenystävän kanssa maalle tapaamaan toista nuoruudenystävää. Emme tosin enää ole nuoria muuta kuin mieleltämme, mutta ystävinä olemme pysyneet.

Kosken kohina kuului uneen. Lehmuskujaa pitkin kuljettiin, ylitettiin silta ja jätettiin kaikki paha taaksemme. Istuttiin laiturilla seuraamassa auringonlaskua.

Keskusteltiin, nautittiin siitä, ettei tarvitse kaikkea selittää, koska ystävyydellä on oma historiansa jonka nojalla ymmärrämme toisiamme vaikka vain tuijotimme takkavalkeaan ja vaikenimme.

Kotimaanmatkailua ei arvosteta tarpeeksi. Kesän lopulla kuulee kaikkialla selontekoja matkoista mitä oudoimpiin kohteisiin, miksi ei kukaan kerro käyneensä jossain vaatimattomassa kylässä missä on vain ruokakauppa ja bensiiniasema?

Ruoka ei ollut eksoottista eivätkä maisematkaan ja kyläläiset ovat kuten väki yleensäkin, melko tavallisia. Mitään ei tapahtunut eikä kukaan tullut käymään. Se ei ole totta, muutama sana vaihdettiin sentään naapureiden kanssa ja ruokakaupassa koetin kuunnella tarkkaan paikallista murretta.

Kotimaanmatkailua täytyy alkaa harrastaa useamminkin.

Suunnittelen matkaa Sigtunaan tulevaisuudessa katsomaan Sigtunastiftelseä missä olen viettänyt mukavia stipendiaattipäiviä. Upsalassa on Ovandals café jossa tulevaisuudessa aion nauttia äppenknyt-baakelsen, jos niitä siellä vielä tarjoillaan kuten viimeksi kun olin siellä.

Kotimaanmatkailu piristää.