Olisi pitänyt opiskella insinööriksi

by arjauusitalo

Koko ajan elämässä on keskeytyksiä. Puhun tuntikausia pirteitten nuorten ihmisten kanssa puhelimessa selitellen asioita joista en ymmärrä mitään. Johto joka vie virtaa kannettavaan tietokoneeseeni alkoi palaa. Selitän sitä. Otan siitä valokuvia kun olen löytänyt vanhan Coolpixin, pari paristoa, piuhan joka sopii siihen. Lähetän ne pirteälle supportilleni. Insinööriosasto ottaa minuun yhteyttä toivon mukaan huomenna että voin jatkaa blogien kirjoittamista.

Blogia ei voi kirjoittaa PC:llä kuten kaikki ymmärtävät. Se ei jotenkin kuulu asiaan. On jopa suorastaan asiatonta. PC on uutisia varten, virallista kirjeenvaihtoa, meilejä varten.

Kannettava tietokone blogia ja runoja varten, aika ajoin novelleja tai romaania varten. Näytelmääkin voi sillä naputella mukavasti.

Olisi pitänyt opiskella insinööriksi. Kummallista että nuorena tyttönä poljin Otaniemessä Hopeasiivelläni Teekkarikylän läpi ihan työkseni eikä tullut koskaan mieleeni pyrkiä Tekniseen korkeakouluun. Mitä minulla oli oikein mielessäni? Ryhtyä kirjoittamaan runoja. Ihan oikein. Eikö kukaan järkevä aikuinen ympärilläni tullut kertoneeksi mitä todellisuudessa tapahtuu? Ei. Äitini sentään kehotti ryhtymään matkanjohtajaksi. Mutta hyvä, etten ryhtynyt siihen työhön kun ottaa huomioon vuodet joiden aikana en kyennyt lentämään ollenkaan vaan pysyttelin kotosalla ja kuljin laivalla, junalla ja bussilla. If If was a ship we’d all go sailing.