Mistä suomalaiset kirjailijat tänään kertovat?

by arjauusitalo

Luen suomalaiskirjailijoiden blogeja. Moni kertoo kirjoittavansa kirjaa, romaania. Mietin, mistä ihmeestä he oikein kertovat. Mikä on se tarina joka nyt kiinnostaa Suomessa lukijoita tai kirjailijoita? Onko jotain erityistä ilmassa? Lukiessani kirjailijoiden blogeista heidän työnsä kuvailua – joillakin on hauskaa kirjoittaessaan ja jotkut vain kärsivät – ihmettelen, mistä he kertovat, mikä on idea, ajatus, tähtiajatus, mitä he miettivät. En saa selvää aihepiiristä, aiheesta, ajatuksesta joka kantaa alusta loppuun. 

Tulee samanlainen olo kuin maanalaisessa kuullessani kahden ventovieraan keskustelevan työstään. Oudointa siinä on, etten saa selvää siitä, mitä he tekevät, mikä on prosessin lopputulos, mitä valmistuu, mikä on edes työn sisin tarkoitus, perimmäinen lopputulos jota tavoitellaan. Mikä valmistuu? Miltä se näyttää? Mikä se on? 

Ja loppujen lopuksi. Onko sillä väliä niin kauan kuin suomalaisella kirjailijalla on hauskaa tai kärsii siedettävästi ja tuntee, että on äärimmäisen tärkeää, että kirjailija jatkaa työtään, tekee tekstiä.

Rehellisesti: etsin yllättävää luettavaa, sellaista joka saisi vereni kiehumaan. Palautan kirjastoon kassillisen Strindbergiä iltapäivällä. Ehkä nyt on aika lukea Sara Stridsbergin Drömfakulteten jonka H. antoi minulle toiseen otteeseen kun kuuli, etten ollut lukenut lahjaksi saamaani ensimmäistä kappaletta. Luettuani sen hän tahtoo juoda oluet ja keskustella kirjasta. Tämä nyt on sivistyksen huippu. Istua keskustelemassa kirjasta jonka kumpikin on lukenut. Otan kirjan esiin kaiken varalta jos vaikka tulisi henki päälle.